Arvostelu: Ainbo - Amazonin sademetsän rohkein tyttö

Ainbo kierrättää muiden animaatioiden ideoita ja yrittää kovasti olla laadukas teos, mutta valitettavasti epäonnistuu.

Ainbo kertoo amazonilaisesta tytöstä, joka on adoptoitu äitinsä kuoleman jälkeen toiseen perheeseen. Ainbolla on siskopuoli, joka on amazonilaisten uusi kuningatar. Kotikylällä menee huonosti, sillä taudit jylläävät ja kalat kuolevat veteen. Amazonilaisten mielestä tämä johtuu henkien hylkäämisestä. Ainbo kuitenkin tapaa kaksi henkeä ja yrittää vakuuttaa kylänsä, etteivät henget ole hylänneet heitä. Kukaan ei kuitenkaan usko Ainboa. Ainbo lähtee henkien opastamana pelastamaan kyläänsä. Matkallaan Ainbo huomaa, että sademetsä on paljon suurempi kuin kuvittelikaan ja kaikilla ei ole hyvät mielessä siellä.

Elokuva alkaa kovin ponnettomasti ja seikkailuun päästään vihdoin monien mutkien kautta. Elokuvan hahmot paljastavat elokuvan katsojalle uskomattoman alleviivaavasti elokuvan juonta. Dialogi on hyvin epäuskottavaa tarinankerrontaa, jossa yritetään kertoa katsojalle, että mistä on kysymys ja mikä on tarinan lähtöasetelma. Elokuva pitää katsojiaan hyvinkin tyhminä, joille pitää vääntää rautalangasta asioita.

Ainbo etenee huonosti keksityllä juonella, jotta edes jotain tapahtuisi ja hahmoilla olisi edes jotain tekemistä ja tehtävää elokuvan aikana. Ainbo lähtee seikkailuun, jossa hän tapaa jättiläiskilpikonnan, koska se tietää minne mennä ja mitä pitää tehdä. Sitten Ainbo tapaa jättiläislaiskiaisen koska miksipäs ei. Jättiläislaiskiainen asuu jostain kumman syystä tulivuoren sisällä syöden ei mitään ja tehden ei mitään. Juoni tässä elokuvassa on aivan huttua.

Jos juoni ei ole laadukasta tässä elokuvassa, niin ei myöskään ole animaatiokaan. Se on niin huononnäköistä, että ei voi kuin ihmetellä, miten tämä elokuva on päässyt elokuvateatterikierrokselle. Hahmojen animointi: kävely, juoksu ja kasvojen ja suun liikkeet näyttävät karkeilta esituotantovaiheessa olevilta korvikkeilta, että ei uskoisi elokuvan olevan vielä valmis. Vesi näyttää hyytelöltä, eikä vedeltä. Juoksuaskelissa näkyy saman liikesarjan täydellinen toistuvuus, ilman mitään luonnollisia variaatioita, joka tekisi juoksusta luonnollisen näköistä.

Ainbo-elokuva vaikuttaa juonen ja animaationsa perusteella enemmänkin videopeliltä kuin täysiveriseltä animaatioelokuvalta. Juoni kuulostaa sarjalta videopelin tehtäviä, ilman kunnollista kytköstä emotionaalisesti elokuvan juoneen ja tarinaan. Itse sademetsä tuntuu pelimaailmalta, jota päähenkilö pääsee tutkimaan avaten samalla sademetsän salaisuuksia matkansa varrelta. Ainbo tuntuu olevan epäonnistuneen pelisuunnitelman viimehetken muutos animaatioelokuvaksi, sillä kaikki elokuvan elementit toimisivat paremmin pelin tarinana ja maailmana pelimekaniikkojen taustalla, eikä täysiverisen animaatioelokuvan sisältönä.

Ainbo-elokuvasta ei löydy mitään omaperäisiä ideoita. Jopa henkiolennot ovat kopioita Leijonakuninkaan Timon ja Pumbasta. Hahmot ovat jopa pöllitty niin selkeästi, että heidän ulkoasunsa ovat kuin Timon ja Pumban näköisversiot vaihtoehtoisesta todellisuudesta. Eikä siinä vielä kaikki. Jopa hahmojen suomenkieliset äänet muistuttavat Timon ja Pumban suomenkielisiä hahmojen ääniä. Hämmästys on suuri, miten tällainen kopio on päässyt läpi elokuvan tuotannossa.

Ainbo kertoo tarinan tytöstä, joka yrittää rohkeudellaan pelastaa kotikylänsä ilkeiltä kaivostyöläisiltä, jotka tuhoavat sademetsää. Henkiolennot opastavat Ainboa oikeaan suuntaan, että hän kasvaisi rohkeaksi ja itsevarmaksi omalla polullaan. Elokuvan teemat kuitenkin hautautuvat Ainbon vanhempien mysteerien selvittämiseen ja itse pääpahis, valkoinen mies jää taka-alalle feikki motivaatioineen kullanhimo silmissään. 

Ainbon henkiolennot, jotka ovat kuitenkin jostain syystä ihan tavallisia eläimiä, yrittävät keventää elokuvan tunnelmaa, mutta epäonnistuvat viihdyttämään katsojia turhanpäiväisillä jankkauksillaan. Kaiken kaikkiaan elokuvaan ei ole onnistuttu luomaan mielenkiintoisia hahmoja, vaan lähinnä kuoria juonen kuljettamiseen eteenpäin.

Tuomio

Ainbo-elokuvaa ei voi suositella. Se tylsistytti laadultaan jo ensimmäisestä ruudusta lähtien. Lintujen huonosti animoitu lentäminen elokuvan alussa paljastaa koko elokuvan laadun. Jos lintujen lentämistä ei saada tehtyä oikein, ei elokuvan muihinkaan osiin ole jaksettu panostaa kunnolla. Ympäristö ja teema kuulostivat paperilla mielenkiintoiselta: Amazonin sademetsä ja mystinen Ainbo-tyttö. Odotin elokuvalta paljon parempaa kuin mitä elokuva tarjosi köykäisellä animaatiollaan ja juonellaan.

Tähtien selitykset:

• 1/5 = Huono (Ei voi suositella. Teos puuduttaa, tai jopa ärsyttää.)
• 2/5 = Tyydyttävä (Voi katsoa, jos ei parempaakaan ole. Hieman mitäänsanomaton teos.)
• 3/5 = Hyvä (Voi suositella. Laadukas teos, mutta isot tunteet jäävät saavuttamatta.)
• 4/5 = Erinomainen (Iso suositus. Voimakas ja herättää vahvoja tunteita.)
• 5/5 = Mestariteos (Mykistävän hyvä ja saa katsojan pauloihinsa erityislaatuisuudellaan)

Tiedot:

• Ensi-ilta: 27.08.2021
• Ikäraja: 7  
• Pituus: 84 min.
• Ohjaus: Richard Claus, Jose Zelada
  
• Käsikirjoitus: Richard Claus, Brian Cleveland, Jason Cleveland, Larry Wilson, Jose Zelada (story by)
  
• Näyttelijät: Shailene Woodley, Felicity Jones, Joe Alwyn, Callum Turner, Nabhaan Rizwan
  

• Suomalaiset ääninäyttelijät:
  

  Ainbo - Mirella Roininen
  Vaca - Antti Pääkkönen
  Dillo - Joonas Nordman
  Zumi - Saana Norra
  Atok - Jarkko Nyman
  Dewitt - Joonas Saartamo
  Lizeni - Maria Ylipää 

  Muut äänet: Inkeri Wallenius, Jukka Nylund, Jukka Voutilainen, Katja Aakkula, Markus Bäckman, Markus Niemi, Sari Ann Stolt 
• Genret: Animaatio
• Levittäjä: Cinemanse Oy
  
• Arvostelija: Erkki Alho
• Elokuvateatteri: Finnkino Turku: Kinopalatsi
• Näytös: Sali 3 Ki 25.8.2021 Klo 13.30
• Lähteet: IMDB, Wikipedia, Finnkino, filmikamari
• Arvosana: 1/5 Huono

Muista:

1. Elokuva-arvostelu on aina henkilön oma subjektiivinen mielipide.
2. Mielipide kerrotaan perustellen omia näkemyksiään.
3. Näkemyksiä on yhtä paljon kuin on ihmistä.