Arvostelu: Kadonneen arkin metsästäjät: Yli laidan! - Ooops! The Adventure Continues

Kadonneen arkin metsästäjät: Yli laidan! -elokuva on jatko-osa vuonna 2015 ilmestyneelle Kadonneen arkin metsästäjät -nimiselle elokuvalle. En ole nähnyt ensimmäistä osaa, mutta se ei haitannut katselunautintoa. Elokuva alkaa kyllä hieman kesken, aivan kun jotain pitäisi tietää aikaisemmista tapahtumista, mutta elokuvan edetessä kysymykset nopeasti unohtuvat. Elokuvan nimi viittaa vahvasti kristillisiin Raamatun tarinoihin Nooasta ja tämä sai itselläni heti hälytyskellot soimaan: Ei kai tämä ole mikään herätysliikkeen käännytyselokuva lapsille. Huoli pois. Ainoa kytkös koko Raamattuun on vain Nooan arkki.

Eläimet matkaavat Nooan arkilla etsien maata, sillä laivan kasvisruoka alkaa käymään vähiin. Nooaa ei näy laivalla, joten eläimet ovat aivan toistensa armoilla. Kuin ihmeen kaupalla maata löytyy, mutta elintilan rajallisuus tulee sielläkin pikaisesti vastaan. Tulivuorisaari johon eläimet rantautuvat, on kuin suoraan PlayStationin Crash Bandicoot -pelistä. Elokuva kertoo vastuun ottamisesta ja omien virheiden myöntämisestä ja että yhteistyöllä voidaan saavuttaa parempaa.

Elokuva on suunnattu enemmän lapsille kuin aikuisille, sillä vitsit olivat sitä peruskommellusta. Toki jotkin jutut viihdyttivät, mutta olisin toivonut vitsejä myös aikuisempaan makuun. Tästä oiva esimerkki on 2001 vuoden Shrek, jossa viljellään lapsille pieruhuumoria, mutta myös aikuisille suunnattuja silmäniskuja, jotta vanhempikin väestö viihtyisi leffan parissa. Yli laidan -elokuvasta puuttuu myös Pixar-elokuvien syvällisyys. 

Elokuvan rytmitys alkaa laahaamaan puolessa välissä ja näin elokuvan seikkailun tuntu ikään kuin tyssähtyy. Käsikirjoitusta vaivaa myös liiallisten merkitysten hakeminen jokaiselle asialle. Jos elokuvassa esitetään lentohärveli, niin totta kai sitä käytetään kriittisessä paikassa elokuvan loppupuoliskolla. Jos elokuvassa esitellään meduusan sähköinen kädenpuristus, niin totta kai sekin tulee tarpeeseen ja niin edelleen. Jokaiselle asialle löytyy aina jokin tärkeämpi funktio elokuvan edetessä, mikä saa aikaan rakennetun ja keinotekoisen olon elokuvan juonesta.

Yli laidan on kelvollista animaatiota, vaikkakin hyvin jäykkää ollakseen lastenanimaatio. Elokuvan yksi tärkeimmistä elementeistä on vesi, sillä tässähän seilaillaan vedenpaisumuksen valtaamassa maassa, joten miksi vesi on animoitu surkeasti. Kun hahmot hyppäävät veteen, meren pinta näyttää kelvolliselta, mutta vedenpinta ei animoidu hahmojen painosta pätkääkään. Ilmaan lentää vain muutamat staattisen näköiset vesiroiskeet. Hahmojen tekstuurit, kuten karvapeitteet näyttävät toki hyviltä ja yksityiskohtaisilta, mutta nekin ovat staattisen näköisiä, ilman karvankaan heilumista tuulessa. 

Katsoin elokuvan englanniksi alkuperäisillä äänillä, joten en osaa sanoa elokuvan suomenkielisestä dubbauksesta mitään. Hahmojen äänet ovat kuitenkin elokuvan parasta antia, sillä ne saavat koomisen reaktion aikaiseksi, vaikkakin kohtauksessa ei tapahtuisikaan mitään kovin hauskaa. Ihmetystä aiheutti kuitenkin eniten ääniefektit. Veden alla kaikuu kuin oltaisiin jossakin isossa hallissa tai luolassa. Tämä aiheuttaa oudon ristiriidan kuvan ja äänen kanssa: miten veden alla näyttää kaikuvan, vaikka siellä äänen pitäisi olla ummehtunut. 

Elokuvan hauskimpia hahmoja ovat eläinkunnan johtajana toimiva leijona, jonka englanninkielinen ääninäyttelijä on mahtava. Myös pulu, joka lähetetään etsimään maata, on elokuvan parasta antia koomisen animaationsa osalta. Tästä hahmosta tulee mieleen Ice Age (2002) -elokuvan epäonninen orava, joka yrittää tehdä kaikkensa tammenterhonsa eteen. Muuten päähahmot ovat hyvin mitäänsanomattomia. Pääosan hahmot jopa näyttävät ihan vanhemmiltaan, joten olisiko heille ehkä voitu tehdä hieman persoonallisemmat hahmomallit, jotta katsoja erottaisi kummasta on kyse, lapsesta vai hänen vanhemmastaan.

Yhteenveto

Kadonneen arkin metsästäjät: Yli laidan! on tyydyttävä elokuva, jota luultavasti pikkuväki osaa arvostaa enemmän. Elokuva ei kuitenkaan nouse muiden isojen studioiden animaatioiden tasolle tekniikkansa ja käsikirjoituksensa osalta. Elokuva huokuu keskeneräisyyttä, sillä elokuvan tuotanto tuntuu olevan vielä vähän kesken. Aivan kuin elokuva olisi pitänyt saada nopeasti ulos, tai tuotannolle on tullut uupumus elokuvan teossa. Elokuvasta löytyy kuitenkin muutamia hauskoja juttuja ja hahmoja, jotka saavat hymähtelemään. Elokuvan parissa viihtyi alusta loppuun, vaikkakin vaihtelevasti.

Tähtien selitykset:

• 1/5 = Huono (Ei voi suositella. Teos puuduttaa, tai jopa ärsyttää.)
• 2/5 = Tyydyttävä (Voi katsoa, jos ei parempaakaan ole. Hieman mitäänsanomaton teos.)
• 3/5 = Hyvä (Voi suositella. Laadukas teos, mutta isot tunteet jäävät saavuttamatta.)
• 4/5 = Erinomainen (Iso suositus. Voimakas ja herättää vahvoja tunteita.)
• 5/5 = Mestariteos (Mykistävän hyvä ja saa katsojan pauloihinsa erityislaatuisuudellaan)

Tiedot:

• Ensi-ilta: 30.07.2021
• Ikäraja: 7
• Pituus: 86 min. 
• Ohjaus: Toby Genkel, Sean McCormack
  
• Käsikirjoittajat: Richie Conroy, Mark Hodkinson
• Genre: Animaatio, Komedia, Seikkailu
• Arvostelija: Erkki Alho
• Elokuvateatteri: Finnkino Turku: Kinopalatsi
• Näytös: Sali 3 Ti 27.7.2021 Klo 13.30
• Lähteet: IMDB, Wikipedia, Finnkino, filmikamari
• Arvosana: 2/5 Tyydyttävä

Muista:

1. Elokuva-arvostelu on aina henkilön oma subjektiivinen mielipide.
2. Mielipide kerrotaan perustellen omia näkemyksiään.
3. Näkemyksiä on yhtä paljon kuin on ihmistä.