Arvostelu | Strange World – Ihmeellinen maailma

Ihmeellinen maailma tarjoaa isän ja pojan välisen suhteen draamaa lapsenomaisessa ympäristössä

Seikkailijalegenda Jaeger Clade (Dennis Quaid/Pertti Koivula) ja hänen poikansa Searcher (Jake Gyllenhaal/Konsta Hietanen) elävät seikkailuntäyteistä elämää alkeellisessa Avalonian kylässä. Isä Jaegerin unelmana on valloittaa kylän liepeillä sijaitseva vuori ja nähdä sen takana siintävä maailma. Kesken yhteisen seikkailun poika Searcher löytää vuorelta sähköenergiaa tuottavan kasvin, mikä luo särön isän ja pojan yhteisen seikkailun tarkoitukselle. Searcher palaa kotiin, mutta Jaeger jatkaa unelmansa saavuttamista häviten vuoren uumeniin. Vuosia kuluu ja Searcher on perustanut perheen ja oman valtavan maatilan Pando-kasvin viljelyyn. Perhe Clade (Jaboukie Young-White/Alek Perez-Lehtinen) viettää normaalia maatalouselämää, kunnes yhtäkkiä heidän tiluksilleen parkkeeraa kylän presidentti valtavalla lennokillaan. Perhettä odottaa seikkailu, sillä Pando-kasvin elinvoima on ehtymässä ja salaperäinen tekijä tuhoaa kasvia kaukana vuoren syvyyksiin ulottuvissa juurissa. Vuoren uumenissa retkikuntaa odottaa uusi ihmeellinen ja outo maailma.

Elokuva tuntuu aikuiselle suunnatulta tarinalta, mutta lapsille suunnatussa ympäristössä. Elokuvan kantavana teemana on isän ja pojan välinen suhde, jota käsitellään elokuvassa kolmessa sukupolvessa. Joskus omena putoaa kauas puusta ja silloin isän haasteena on esimerkiksi ymmärtää oman poikansa maailmaa ja toisaalta tukea häntä unelmiensa saavuttamisessa. Toisaalta elokuva hauskasti leikittelee todellisuudella, kuinka samankaltaisia isät ja pojat loppujen lopuksi ovatkaan. Isä-poika-keskustelujen seuraaminen on viihdyttävää ja koomista, mitä voisi seurata jopa syvällisemmin. Elokuvassa Ethan-pojan homoseksuaalisuus ei aiheuta isälle tai isoisälle ylimääräisiä negatiivisia tunnereaktioita, mikä saa elokuvan tuntumaan uudenaikaiselta.

Elokuvan ihmeellinen maailma ei aluksi tunnu ympäristöltään niin kovin ihmeelliseltä, enemmänkin oudolta. Maailma pursuaa väriä ja erilaisia hassunnäköisiä hahmoja ja kasveja, mutta maailma on täynnä ainoastaan pyöreitä muotoja ja äänettömyyttä. Ehkä elokuvan nimi luo mielikuvituksen tasolla suuret odotukset. Elokuvan loppuosa kuitenkin selittää onnistuneesti animaation ympäristöt ja otukset. Loppujen lopuksi myös elokuvan nimi saa uutta pontta, kun elokuva saa pohtimaan sen maailmaa isommassa mittakaavassa. Elokuvan hauskuuttajana on sininen Splat-hahmo, jonka hauskuus perustuu äänettömiin eleisiin ja asentoihin. Splat ei kuitenkaan tunnu tarpeeksi persoonalliselta ollakseen muistettava Disney-hahmo.

Animaation kädenjälki on taattua Disney-laatua ja elokuvan rytmitys on onnistunutta. Juoni etenee verkkaisesti eikä keskusteluissa tai toimintakohtauksissa ole kiire. Elokuvan huumori on jollain tasolla aikaisempia Disney-elokuviin verrattuna vähäisempää, mutta ne harvinaiset hetket saavat naurahtamaan oikein kunnolla ääneen. Englanninkieliset äänet ovat onnistuneet ja yksityiskohtaisesti toteutettu: esimerkiksi isoisä Jaeger on hahmoista mörein ja toisaalta pojanpoika Ethan teini-ikäisin. Yllättäen elokuvan musiikki ei jää millään tavalla mieleen ja myös Disney-elokuvien perinteiset lauluosuudet ovat poissa. Jostain syystä niitä jäi elokuvan jälkeen tunnetasolla kaipaamaan.

YHTEENVETO

Ihmeellinen maailma on hyvin aikuismainen elokuva, mutta lapsille suunnatussa ympäristössä. Siinä missä lapset nauttivat hassuista eliöistä ja kasveista, aikuinen voi pureutua isän ja pojan välisen suhteen kiemuroihin. Elokuvan maailma ei aluksi tunnu niin ihmeelliseltä kuin elokuva nimellään ehdottaa, mutta toisaalta elokuvan loppu selittää onnistuneesti animaation ympäristöt ja otukset. Elokuva on viihdyttävä eikä tunnu mitenkään pitkäveteiseltä. Toinen katselukerta varmasti auttaa paremmin ymmärtämään yllätyskäänteiden takana olevat yksityiskohdat.

TRAILERI

TUOTANTOTIEDOT

KOMMENTOINTI

TALLENTEET

SUOSITUKSET

ARTIKKELIT